Tänään olin menossa töihin vasta iltavuoroon, joten aamupäivällä ajattelin hoitaa asioita, jotka ovat olleet mielessä jo jonkin aikaa. Ensin kävin ompelutarvikeliikkeessä ostamassa jyvätyynyn, kun edellisen annoin pikkusiskolleni. Olin ihan unohtanut käydä ostamassa uuden, kunnes jumittuvat hartiani taas muistuttivat asiasta. Onneksi tyynyjä oli vielä.

Sitten ajattelin piipahtaa optikolla. Sekin asia ollut mielessä jo viime talvesta lähtien silloin tällöin ja kun nyt istun päivät näyttöpäätteen ääressä, on alkanut taas tuntumaan että näön voisi tarkistaa. Valitsin sellaisen liikkeen, jossa näöntarkastus on ilmainen ja sattuikin olemaan ihan mukava optikko-setä :). Kerroin hänelle kuinka silmäni oireilevat ja sitten mentiin hämärään takahuoneeseen... ;D. Ja niinhän se vain oli, että lapsena todettu piilokarsastus on edelleen olemassa ja joku arvo, minkä pitäisi olla nolla, on vasemmassa silmässäni kuuden ja kahdeksan välillä. Sitten siirryttiinkin myymälän puolelle sovittamaan kehyksiä. Vaikea valita, varsinkaan kun ei ole eläessään aurinkolaseja kummempia pokia päässään pitänyt. Mies esitteli minulle ensin ohuita metallisia sankoja ja sitten jopa sellaisia muovisiakin, mutta niitä vierastin, nehän näkyvät kauas :P. Valitsin lopulta sellaiset hieman kulmikkaat, mustanharmaat metallikehykset. Nyt illalla olen miettinyt, että olisiko pitänyt käyttää sovittamiseen kuitenkin vähän enemmän aikaa? Valitsinko sellaiset kehykset, jotka tunnen omaksi tyylikseni? Vähän kyllä jännittää, kun koskaan minulla ei ole rillejä ollut :E. Töissä niitä joudun käyttämään, sekä varmaan kotona joskus tarkkuutta vaativissa hommissa. Neuloessahan ei välttämättä tarvitse katsoa, mitä kädet tekee =).

Isoveli on innoissaan, kun nyt perheeseen tulee toinenkin silmälaseja käyttävä, eikä hän olekaan enää ainut :´). Häntä kiinnosti tänä iltana asiasta juteltaessa eniten se, millaisen silmälasikotelon minä saan :D